Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja lastensuojelu- Leijonaeemot blogi 9.3.2023

Palvelujärjestelmä vuotaa lastensuojeluun

alkuperäinen teksti: https://leijonaemot.fi/2023/03/

Perheet, joissa on jo muutenkin kuormitusta, joutuvat usein turvautumaan lastensuojeluun, vaikka suojelun tarvetta ei ole eikä lapsen turvallisuutta ole uhattu. Ei ole oikein, että kun olet juuri kadulla selittänyt tuntemattomalle ”paheksujalle”, miksi lapsesi toimi tilanteessa näin, joudut selittämään saman asian taas uudelle ammattilaisella. Ei ole oikein, että ympäristö on joustamaton, sinun on mahdoton järjestää lapsesi hoitoa, kun lapsesi joutuu pitkiin tutkimuksiin sairaalaan ja työajastasi on mahdotonta joustaa.

Jossain vaiheessa palvelujärjestelmän viidakossa tulee raja vastaan. Jossain vaiheessa on pakko ratkaista leijonaemoon tavoin: minä olen asiantuntija, tiedän paremmin kuin yksikään teistä. Ja samalla kokea: minua ei vaan ymmärretä, lapseni ei vain osu mihinkään lokeroon, nämä ei vain keksi miten auttaa, mutta eivät voi sanoa sitä ääneen. Mietin hiljaa mielessäni, miksi eivät voi).

Olen lastensuojelun kentällä osallistunut lukuisiin palavereihin, joissa on suuri määrä asiantuntijoita paikalla. Resursseja on, mutta hyvistä aikomuksista ja tahdosta huolimatta, lapsen asiaa ei onnistuta edistämään.  Toistuvasti on ollut myös hienoja kohtaamisia vanhempien kanssa. Kiitostakin olen saanut: ”Kun kukaan muu ei auta”, on joku vanhempi todennut. Toki kiitoksen oikea osoite on koko työtiimi, lastensuojelun tehostettu perhetyö, ei niinkään yksin lapsen sosiaalityöntekijä.

Lastensuojelu on usein väärä osoite, kun perussyy lapsen tuen tarpeelle on lapsen sairaus, neurologiset tai muut oireet. Toki kodin olosuhteiden tulee olla sitä vakaammat, mitä haastavampia tarpeita lapsella on.

Lapsi on tässä nyt. Lapsi ei odota. Palvelujärjestelmä vuotaa lastensuojeluun. Lasten ja nuorten palvelut eivät voi jäädä odottamaan huomista. Ei ole oikein, että perheet, joilla on haasteita, eivät selviä lapsen kanssa jokapäiväisestä arjesta. Miten he ehtivät barrikadeille vaatimaan lapsilleen oikeuksia? Miten he jaksaisivat  toimia aktivisteina yhteiskunnassa?

Ei ole oikein, että nämä asiat eivät ole kunnossa. Mutta on oikein, että on leijonaemoja, jotka jaksavat katsoa arjen yli ja pitää ääntä. Poliittisten toimijoiden on paikattava  palveluverkoston aukkoja ja puututtava työelämän joustamattomuuteen ja lapsen oikeuksien laiminlyömiseen järjestelmässä. Lapsi ei odota. 

Susanna Airola

www.susannaairola.fi