Miksi lastensuojelun työntekijöitä ei rokoteta kiireesti?

Tänäänkin jossain lastensuojelun sosiaalityöntekijä huolehti alaikäisen nuoren tai lapsen sijoituksesta laitoshoitoon. Oli korona tai ei, ammattilaiset vastaavat sijoitukseen vietävän lapsen kuljetuksesta ja hoidosta. Sosiaalityöntekijä on läsnä sijoitustilanteessa, laitoksen työntekijät hoitavat lasta. Pienten lasten kohdalla tämä tarkoittaa usein välitöntä fyysistä kontaktia, isompien lasten kohdalla olemista pitkään samassa pienessä tilassa. Lasten täytyy saada olla lähellä hoitajaa, lapsen tulee saada kokemus, että joku aikuinen on läsnä ja lähellä.  

Lastensuojelun asiakaslasten ja perheiden kanssa työskennellään akuutissa tilanteessa tiiviisti. Tämä tarkoittaa yhtäläisiä lähikontakteja kuin vanhustenhoidossa, koti- ja laitoshoidossa. Lastensuojelu on kriittinen toiminto, resursseista on jo valmiiksi pulaa ilman koronaakin. Eikö lastensuojelun työntekijät ole täysin rinnastettavissa vanhustenhuollon työntekijöihin, mitä tulee rokottamisjärjestyksiin? Työ on ilmankin raskasta, saatikka täyssuojausvarustus päällä päivästä toiseen, kodeissa ja laitoksissa. Laitoksen resursseja ei niin ikään ole mitoitettu eristyshoitoja varten. 

Miten näin uskalletaan toimia? Kuka kantaa vastuun lapsista, jos tartunnat pääsevät leviämään henkilökunnassa laitoksissa tai avohuollossa?